Lähtöasema 1994 - 1996 Jimi Lipponen - kitara ja laulu Lassi Kyllönen - kontrabasso Ilkka Pyykkönen - rummut Junan pilli vihelsi ensimmäisen kerran soittoukkojen lopetettua Feast Of Friends - etelänrokkiorkesterin. Alkuaikojen musiikki painottui enimmäkseen Chuck Berryn ja Kantrijumala Hank Williamsin tuotantoon. Ensimmäinen keikka soitettiin 3 viikkoa orkesterin perustamisen jälkeen. Ensimmäisiä duokeikkoja Jimi ja Lassi soittelivat ravintoloiden pikkujouluissa ja muissa kissanristijäisissä. Paljon kierrettiin myös jenkkiauto- ja moottoripyöräbileissä viihdyttämässä ihmisiä. Nimi keksittiin syyskuisena iltana ajellessa Lassin Buick Invictalla pitkin kyliä. Jimi Lipponen nimi tulee Kaurismäen elokuvasta Zombie ja kummitusjuna. Elokuvassahan kerrotaan tarinaa Jimi Lipponen nimisestä basistista joka olisi päässyt Deep Purpleen soittamaan, mutta maksa posahti 16-vuotiaana. Samaisessa elokuvassa esiintyy Kummitusjuna - orkesteri joka rundaa helvetisti, mutta jota kukaan ei ole nähnyt koskaan keikalla. Keikkamatkat hoituivat komeasti Lassin Buickilla; Pystybasso katolle narulla kiinni, rummut takapenkille, vahvistimet ja muut vehkeet tilavaan peräkonttiin ja menoksi. Menovettä tosin kului helkkaristi, mutta stailihan on tärkeintä. Jimin stailiin kuului jo tässävaiheessa käärmeennahkaiset bootsit ja liivit. Tällä kokoonpanolla keikkailtiin ihan Kuhmoa myöten. Väliasema 1: 1996 - 1997 Jimi Lipponen - kitara ja laulu Perttu Penttinen - kitara ja laulu Lassi Kyllönen - kontrabasso Ilkka Pyykkönen - rummut Mr. Penttinen näki Kummitusjunakolmikon ensimmäisen kerran keikalla biljardisalilla ja kuulemastaan innostuneena ja nauttimistaan juomista rohkaistuneena vaati päästä mukaan orkesteriin. Asiasta ei sen kummemmin keskusteltu, erään kerran Penttinen vain odotteli reenikämpän ovella kitaroineen ja vahvistimineen ja työntyi sisään lupaa kyselemättä. Musiikki oli Penttiselle hyvinkin tuttua kauraa ja niittotyö alkoikin siinä samassa. Jyvät ja akanat sekoittuivat säkissä ja musiikki muuttui lähemmäs nykyistä Kummitusjuna soundia. Tässä vaiheessa orkesterin nimi kirjoitettiin vielä englanniksi "Jimi Lipponen & The Ghost Train". Professionalismi alkoi nostaa päätään ja orkesteri sijoitti esiintymisasuihinsa useita kymmeniä markkoja. Pukuihin maalattiin mm. liekkejä ja nuottiavaimia. Haalarit työn mukaan ! Viimeinen keikka tällä kokoonpanolla soitettiin La Grangen salakapakkabileissä 15. helmikuuta 1997 Väliasema 2: 1997 - 2006 Jimi Lipponen - kitara ja laulu Perttu Penttinen - kitara ja laulu Jyrki Säppi - basso Ilkka Pyykkönen - rummut Rakkaus on ihmeellinen asia. Niinkin ihmeellinen että se vei Kummitusjuna - orkesterin alkuperäisen basistin Lassi "Lazy" Kyllösen aina Etelä Afrikkaan asti. Jotta Kummitusjunan veturin hiilipesä ei kylmenisi, uudeksi lämmittäjäksi otettiin Lassin siunauksella Jyrki "Big Daddy" Säppi. Basson formaatti muuttui pystybassosta sähköiseen versioon ja sen myötä soundi notkahti piirun verran modernimpaan suuntaan. Jyrkin tulikaste oli 31.10.1997 Halloween - bileissä La Grangessa. Repertuaari karttui ankaran reenauksen ansiosta uusilla omilla biiseillä ja otettiinpa ohjelmistoon myös läjäpäin tekeleitä mm. Charles Edward Berryltä, Elvikseltä ja Hiram Williamsilta. Verkottuminen Biisien kirjoituksen sivutuotteena syntyi myös läjäpäin html - koodia ja ensimmäinen versio The Kummitusjunan weppisivuista näki monitorinvalon syksyllä 1997. Ensimmäisen vuoden aikaan kävijöitä oli jo yli 30 000, yhteydenottoja tuli ympäri maailmaa ja Kummitusjunan Rock n roll sanoma tavoitti molemmat pallonpuoliskot Iisalmesta Intiaan. Valtameren yli kiirinyt maineemme sai maineikkaan lauluntekijä Jerry Lee Merrittin ( mm. Gene Vincent hitit " She She Little Sheila" & "Lotta Lovin´" ym.) ottamaan yhteyttä ja tarjoamaan tekeileitään orkesterin käyttöön. Valitettavasti savotta jäi kesken Mr. Merrittin menehtyessä sydänkohtaukseen huhtikuussa 2001. R.I.P. Heinien kasaantuessa kenkiin biisivalikoimaa laajennettiin myös uudemman ameriikkalaisen country - musiikin iskusävelmiin. Jiihaa! Kohti seuraavaa asemaa... Keikkatahti tiheni, rutiini kasvoi ja tulosta alkoi syntyä; ensimmäisestä äänityssessiosta lohkaistiin biisi New Yorkilaiselle Skully - recordsin kokoelmalevylle "Black Jacket Racket". Tämän jälkeen ameriikkalaiset ovat saaneet maistaa Kummitusjunaherkkua muutamalla muullakin julkaisulla. (ks. julkaisut - osasto). Mainitsematta ei voi jättää v.2000 ilmestynyttä elokuvaa "Dangerous Mode" jolla kajahtaa "Good Morning Elvis" - raita kapakkatappelun ja verilöylyn taustamusiikkina. Orkesterin loogista ajattelua kuvaa nimen muuttaminen "Jimi Lipponen & The Kummitusjuna":ksi juuri ennen amerikan markkinoille työntymistä. Vuonna 2001 orkesterin riveissä on nähty myös Sonja Ryhänen vokalistin ominaisuudessa. Repertuaaria on myös laajennettu suomenkielisen rokänrollin suuntaan. Asemat vilisevät ja kamat kolisevat tavaravaunussa, suunniteltuja hommia on ainakin vuoteen 2038 asti. Näin on päätetty 3. maaliskuuta 2001 Yökerhossa klo 03.50. Vuonna 2003 tuli ensimmäinen CD "My way to hell" GTEinternational -levymerkille, 2006 toinen cd "Kesoil". Väliasema 3: 2006 - marraskuu 2007 Jimi Lipponen - kitara ja laulu Perttu Penttinen - kitara ja laulu Jyrki Säppi - basso Esa "Esso" Pellikka - rummut
Marraskuussa 2007 kaikkien yhteisestä päätöksestä The Kummitusjuna nostettiin telakalle. Pohja olikin ihan huomaamatta jo aikas vettynyt ja köli pehmennyt. Puhdistuksen ja kuivauksen tarpeessa oli hyvinkin. Ehkä joutuu vielä tervaamaankin. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan lopullisesti maihin nostettu, siinä on se vaara että kuivuu liikaa eikä enää kestä nestettä ja kellumisominaisuudet heikkenevät. Ettei kokoaan uppoa. Näihin kuviin ja tunnelmiin. Toistaiseksi.
|